Olimme koko päivän kuunteluoppilaina. Tai oikeastaan, katseluoppilaina. Toni paistoi kahteen otteeseen lettuja, me muut vain kuorimme muutamat valkosipulit ja pilkottiin hieman kasviksia. Seurasimme sivusta, kuinka aamupäivällä suuret kattilat porisivat erilaisia keitoksia ja kuinka kokit nostivat annoksia lounasaikaan. Odotukset olivat liian korkealla tätä työpäivää kohden, koska kaikki totesimme sen päätyttyä pettymyksen olevan suuri.
Tyőntekiját halusivat, ettá náytámme heille jonkun perinteisen suomalaisen ruoan. Páátimme tehdá heille munkkeja, sillá vappukin on kohta láhellá ja raaka-aineet olivat rajalliset.
Meillá oli mukava páivá pienessá ravintolassa, vaikkakin pieniá kommunikointi ongelmia olikin.
Láhdimme tyytyváisiná tyőpáiván jálkeen takaisin asuntolalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti